Tiistai 1.1
Lensimme tänne Tukholmaan uudenvuoden päivä illalla ystäväni Ellan kanssa. Lento kesti vain tunnin ja meni nopeasti. Saimme myös matkalaukkumme melko nopeasti, joten pääsimme jatkamaan matkaa lentokentältä. Päätimme ottaa metron Arlandan lentokentältä Tukholman keskustaan. Sieltä jatkoimme sitten taksilla etsimään asuntoamme. Oli ilta ja aika hämärää ja oli hieman vaikeuksia löytää asunto. Soitimme asuntomme omistajalle ja saimme häneltä hyvät ohjeet ja löysimme perille.
Lensimme tänne Tukholmaan uudenvuoden päivä illalla ystäväni Ellan kanssa. Lento kesti vain tunnin ja meni nopeasti. Saimme myös matkalaukkumme melko nopeasti, joten pääsimme jatkamaan matkaa lentokentältä. Päätimme ottaa metron Arlandan lentokentältä Tukholman keskustaan. Sieltä jatkoimme sitten taksilla etsimään asuntoamme. Oli ilta ja aika hämärää ja oli hieman vaikeuksia löytää asunto. Soitimme asuntomme omistajalle ja saimme häneltä hyvät ohjeet ja löysimme perille.
Asumme airbnbn sovelluksesta vuokratussa yksiössä, joka sijaitsee alle 3km matkan päästä työpaikaltamme ja noin 5km Tukholman keskustasta. Vieressämme on myös ruokakauppa, joten sijaintimme on hyvä. Ensimmäinen iltamme sujui laukkuja purkaessa ja kaupassa käydessä.
Keskiviikko 2.1
Asunnossamme ei ole pattereita ja täällä on todella kylmä sisällä, jonka takia herätessäni minulla oli kipeä olo. En kuitenkaan antanut sen haitata ja aloitimme ensimmäisen päivämme Tukholmassa rauhallisissa merkeissä aamupalaa syöden. Kävimme kaupassa ja teimme ruokaa ennen töihin menoa.
Olimme katsoneet google mapsista, että meillä kestää kävellä työpaikallemme 37minuuttia. Olimme sopineet tapaavamme vanhainkodin johtajan klo 12:30, joten lähdimme kävelemään vähän ennen kahtatoista. Päätimme oikaisevamme reitillämme mäen yli, mutta se osoittautuikin aika huonoksi valinnaksi. Täällä oli aikamoinen tuuli ja puita sekä liikenne merkkejä oli kaatuneena. Pääsimme kuitenkin takaisin kadulle ja matkamme jatkui.
Pian kuitenkin puhelimeni sammui, sillä oli liian kylmä sille. Sitten tuli vähän paniikki, koska Ellalla ei toiminut netti ja emme tienneet mihin jatkaa. Saimme kuitenkin onneksi puhelimeni päälle hetken lämmittelyn jälkeen. Soitimme Ellan puhelimesta työpaikallemme, että saatamme myöhästyä hieman, mutta olemme kuitenkin tulossa. Pidin puhelintani hanskan sisällä, ja saimme sen toimimaan hyvin ja jatkoimme matkaa. Reitti kotoamme työpaikalle oli aika helppo. Saavuimme vain kolme minuuttia myöhässä työpaikalle. Jouduimme kuitenkin odottelemaan hieman aikaa, että johtaja tuli syömästä, mutta ei se haitannut.
Aluksi allekirjoitimme vaitiolovelvollisuus laput ja menimme vaihtamaan työvaatteet päälle. Sen jälkeen meidät vietiin osastoillemme ohjaajiemme luokse. Minä olen ensimmäisessä kerroksessa somaattisella osastolla ja Ella on kerrosta ylempänä muistisairaiden osastolla. Osastot on jaettu punaisiin ja sinisiin käytäviin. Ensimmäisen työvuoron tein punaisella käytävällä. Siellä oli kahdeksan huonetta. Vain yksi asukkaista on pelkästään ruotsin kielinen, eli ruotsiakin pitää yrittää harjoittelun aikana puhua.
Asukkailla on isot huoneet kylpyhuoneineen ja keittiöineen. Osastolla olevilla asukkailla monella on esimerkiksi Parkinson, mutta lähes kaikki liikkuvat itse. Osastolle tulee koko päivän ruuat aina aamuisin esivalmistettuina Fazerin tehtaalta ja hoitajat sitten valmistavat ne loppuun ennen ruokailuja. Ruokatilaukset tehdään yhdessä asukkaiden kanssa, joten he voivat vaikuttaa siihen mitä ruokaa he haluavat syödä eri vaihtoehdoista.
Työpaikalla suositaan pedagogista ruokailua, jolloin hoitajat syövät asukkaiden kanssa samaa ruokaa yhdessä. Hoitajien ruokatauko pidetään siis ennen asukkaiden ruoka aikaa, joka on 16.30 eteenpäin, ja sitten jos ja kun ruokaa jää yli saavat hoitajat sitten syödä sitä silloin kun asukkaat ruokailevat. Mielestäni ruokailut olivat mukavasti järjestettyjä ja yhteisöllisiä hetkiä.
Ruokailun jälkeen aloitimme iltatoimet. Myös siihen asukkaat saivat vaikuttaa, että kuka haluaisi mennä mihinkin aikaan. Jos moni halusi mennä samaan aikaan, niin silloin keskustellaan kuka voisi joustaa ja mennä aikaisemmin tai myöhemmin. Asukkaiden hoito on yksilöllistä ja asiakaslähtöistä.
Iltavuoro meni nopeasti ja mukavasti opetellen osaston käytäntöjä ja mistä kaikki löytyy. Hoitajamitotus on myös hyvä työpaikalla joka mahdollistaa sen, että asukkaiden toiveita voidaan kuunnella. Iltavuorossa on 2 hoitajaa ja aamuvuorossa 4 ja joskus myös hyppäri, joka auttaa sinisellä ja punaisella käytävällä.
Keskiviikko 2.1
Asunnossamme ei ole pattereita ja täällä on todella kylmä sisällä, jonka takia herätessäni minulla oli kipeä olo. En kuitenkaan antanut sen haitata ja aloitimme ensimmäisen päivämme Tukholmassa rauhallisissa merkeissä aamupalaa syöden. Kävimme kaupassa ja teimme ruokaa ennen töihin menoa.
Olimme katsoneet google mapsista, että meillä kestää kävellä työpaikallemme 37minuuttia. Olimme sopineet tapaavamme vanhainkodin johtajan klo 12:30, joten lähdimme kävelemään vähän ennen kahtatoista. Päätimme oikaisevamme reitillämme mäen yli, mutta se osoittautuikin aika huonoksi valinnaksi. Täällä oli aikamoinen tuuli ja puita sekä liikenne merkkejä oli kaatuneena. Pääsimme kuitenkin takaisin kadulle ja matkamme jatkui.
Pian kuitenkin puhelimeni sammui, sillä oli liian kylmä sille. Sitten tuli vähän paniikki, koska Ellalla ei toiminut netti ja emme tienneet mihin jatkaa. Saimme kuitenkin onneksi puhelimeni päälle hetken lämmittelyn jälkeen. Soitimme Ellan puhelimesta työpaikallemme, että saatamme myöhästyä hieman, mutta olemme kuitenkin tulossa. Pidin puhelintani hanskan sisällä, ja saimme sen toimimaan hyvin ja jatkoimme matkaa. Reitti kotoamme työpaikalle oli aika helppo. Saavuimme vain kolme minuuttia myöhässä työpaikalle. Jouduimme kuitenkin odottelemaan hieman aikaa, että johtaja tuli syömästä, mutta ei se haitannut.
Aluksi allekirjoitimme vaitiolovelvollisuus laput ja menimme vaihtamaan työvaatteet päälle. Sen jälkeen meidät vietiin osastoillemme ohjaajiemme luokse. Minä olen ensimmäisessä kerroksessa somaattisella osastolla ja Ella on kerrosta ylempänä muistisairaiden osastolla. Osastot on jaettu punaisiin ja sinisiin käytäviin. Ensimmäisen työvuoron tein punaisella käytävällä. Siellä oli kahdeksan huonetta. Vain yksi asukkaista on pelkästään ruotsin kielinen, eli ruotsiakin pitää yrittää harjoittelun aikana puhua.
Asukkailla on isot huoneet kylpyhuoneineen ja keittiöineen. Osastolla olevilla asukkailla monella on esimerkiksi Parkinson, mutta lähes kaikki liikkuvat itse. Osastolle tulee koko päivän ruuat aina aamuisin esivalmistettuina Fazerin tehtaalta ja hoitajat sitten valmistavat ne loppuun ennen ruokailuja. Ruokatilaukset tehdään yhdessä asukkaiden kanssa, joten he voivat vaikuttaa siihen mitä ruokaa he haluavat syödä eri vaihtoehdoista.
Työpaikalla suositaan pedagogista ruokailua, jolloin hoitajat syövät asukkaiden kanssa samaa ruokaa yhdessä. Hoitajien ruokatauko pidetään siis ennen asukkaiden ruoka aikaa, joka on 16.30 eteenpäin, ja sitten jos ja kun ruokaa jää yli saavat hoitajat sitten syödä sitä silloin kun asukkaat ruokailevat. Mielestäni ruokailut olivat mukavasti järjestettyjä ja yhteisöllisiä hetkiä.Ruokailun jälkeen aloitimme iltatoimet. Myös siihen asukkaat saivat vaikuttaa, että kuka haluaisi mennä mihinkin aikaan. Jos moni halusi mennä samaan aikaan, niin silloin keskustellaan kuka voisi joustaa ja mennä aikaisemmin tai myöhemmin. Asukkaiden hoito on yksilöllistä ja asiakaslähtöistä.
Iltavuoro meni nopeasti ja mukavasti opetellen osaston käytäntöjä ja mistä kaikki löytyy. Hoitajamitotus on myös hyvä työpaikalla joka mahdollistaa sen, että asukkaiden toiveita voidaan kuunnella. Iltavuorossa on 2 hoitajaa ja aamuvuorossa 4 ja joskus myös hyppäri, joka auttaa sinisellä ja punaisella käytävällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti